| sfnet.atk.linux-FAQ: Eli useimmin kysytyt kysymykset Linuxista | ||
|---|---|---|
| Edellinen | Luku 2. Asentaminen | Seuraava |
Linuxin käynnistysvaiheessa käytetään usein LILO-ohjelmaa lataamaan ydin muistiin ja käynnistämään se. LILO käyttää koneen sisäänrakennettuja BIOS-kutsuja lukemaan ytimen kovalevyltä muistiin. LILOn käyttämät BIOS-kutsut eivät osaa lukea vanhoissa koneissa yli 512 megatavun ja uusissa koneissa yli 8 gigatavun yli menevää osaa levyltä.
/boot-osio on tarkoitettu vain ytimen tallettamiseen, ja sille sopiva koko on 10 megatavua. Se pitää mielellään sijoittaa levyn alkupäähän, jotta LILO pystyy lataamaan ytimen BIOSin tuntemalta levyalueelta. Mikäli saat asennuksen aikana ilmoituksen "boot partition too big" tai LILOn asennus epäonnistuu, olet tehnyt osion, josta ainakin osa ei ole 512 megatavun tai 8 gigatavun rajan sisällä.
Tärkeää: Tämä rajoitus koskee vain Linuxin käynnistystä. Ydin ei käytä BIOS-kutsuja, eikä siinä ole rajoituksia kiintolevyn koolle. Nämä rajoitukset eivät myöskään koske uusissa levitysversioissa käynnistyslataajana käytettävää GRUB-ohjelmaa. Myöskään SCSI-levyltä käynnistettäessä rajoitusta ei ole, tosin SCSI-levyjä käytetään lähinnä palvelimissa.
Jos asennat koneelle DOS- tai Windows-käyttöjärjestelmän Linuxin asennuksen jälkeen, se saattaa poistaa Linuxin käynnistysohjelman kovalevyn käynnistyslohkolta. Tilanteen saa palautettua entiselleen käynnistämällä Linuxin käynnistyslevykkeellä ja käynnistämällä ohjelma lilo, joka asentaa käynnistysohjelman käynnistyslohkoon.
Useissa levityksissä varakäynnistyslevykkeen (engl. rescue disk) teko onnistuu asennusvaiheessa, tai levityspaketin mukana tuleva romppu mahdollistaa myös hätäkäynnistyksen, mikäli tietokoneesi pystyy käynnistymään CD-ROM-levyltä. Redhatissa voi tehdä varakäynnistyslevykkeen komennolla mkbootdisk.
Mikäli levityksesi mukana ei tule erityisiä työkaluja varakäynnistyslevykkeen tekoon, ytimen voi kopioida levykkeelle komennolla dd if=/boot/vmlinuz of=/dev/fd0, jolloin hätätilanteessa voi käynnistää koneen levykkeellä olevalla ytimellä, mikäli Linux-osiosi on muuten riittävän ehjä. Tarkemmin käynnistyslevykkeen teosta kerrotaan osiossa Miten teen käynnistyslevykkeen?
Tärkeää: Mikäli käynnistys levykkeeltä ei onnisty, tarkista, että koneesi BIOS-asetuksissa on sallittu käynnistys levykkeeltä ja että käyttämäsi levyke on ehjä.
Yleisimmät ongelmat asennuslevykkeiden kanssa johtuvat siitä, että levyke on yksinkertaisesti rikki. Ne menevät rikki helposti, ja niihin ei voi luottaa. Heitä vanha roskiin ja kokeile uutta levykettä. Jospa uusi vaikka toimisi.